Juoksija voi aina tulla nopeammin työskentelemällä kovemmin jonkin aikaa. Hyödyllinen kysymys on, onko suurempi nopeus saavuttanut saman hinnan - vai maksoiko elin vain enemmän sen tuottamisesta.
SUORITUS EI YKSIN KERRO TEHOKKUUDESTA
Sekuntikello ei kerro kuormitusta.
Keskivauhti kuvaa ulkoista suoritusta. Syke kertoo yhdestä sen vaatiman sisäisen kuormituksen puolesta. Kumpikaan ei yksin määritä juoksun taloudellisuutta: hyödyllinen tieto löytyy niiden suhteesta vertailukelpoisilla lenkeillä.
Vauhti 4:50 min/km voi näyttää kehitykseltä aiempaan 5:00 min/km -vauhtiin verrattuna. Jos myös syke, maasto ja lenkin lopun tasaisuus ovat vertailukelpoisia, kyse voi olla kehityksestä. Jos nopeampi lenkki kuormitti sydän- ja verenkiertoelimistöä selvästi enemmän tai vauhti hiipui jyrkästi, tulkinta muuttuu.
Keskisyke 145 bpm. Tehokkuus säilyy lenkin lopulla. Suoritus pysyy suhteessa kuormitukseen.
Keskisyke 162 bpm. Kuormitus kasvaa lenkin lopulla. Vauhti on nopeampi, mutta juoksu ei välttämättä ole taloudellisempaa.
Vain ohjeelliset arvot. Ristikkäisvertailut edellyttävät samanlaista tarkoitusta, maastoa ja olosuhteita.
KOLME KYSYMYSTÄ
Runome tarkastelee taloudellisuutta useasta näkökulmasta.
Runome pitää eri mittarit erillään, koska ne vastaavat eri kysymyksiin. Ne ovat tallennetuista vauhti- ja syketiedoista laskettuja kenttäarvioita, eivät korvaa laboratoriossa tehtävää hapenkulutuksen mittausta.
Pienemmät arvot vertailukelpoisilla vakailla ajoilla tarkoittavat vähemmän sydän- ja verisuonikustannuksia samalla ajonopeudella.
Suurempi arvo tarkoittaa yleensä enemmän kuljettua matkaa suhteessa mitattuun sykekuormitukseen.
Runome alkaa nopeudella suhteessa sydän-nopeus kustannuksia, sitten harkitsee myöhäinen tehokkuus haalistuu ja rytmin vakaus, jos saatavilla.
MITTARI TARVITSEE LENKIN TAUSTATIEDOT
Taustatekijät voivat muuttaa mittaria ilman kunnon muutosta.
Lämpö voi nostaa sykettä samalla tahdilla. Kukkulat, tuuli ja tekninen maa muuttavat nopeutta. Pysähtymiset, optiset sydäntaajuusvirheet ja lyhyt istunto ilman vakaata tilaa voivat vääristää suhdetta entisestään.
- 01
Tarkoitus
Vertaa kevyitä lenkkejä kevyisiin lenkkeihin. Intervalliharjoituksissa vauhdin ja sykkeen suhde vaihtelee luonnostaan.
- 02
Maasto ja olosuhteet
Kaltevuuskorjattu vauhti voi vähentää osaa maaston vaikutuksesta. Se ei kuitenkaan kuvaa täydellisesti tuulta, alustaa tai kuumuutta.
- 03
Mittaussarjan laatu
Sydämessä olevat aukot, GPS:n poikkeamat ja tauot voivat tehdä puhtaan laskelman kuvaamalla epäpuhtaata toimintaa.
- 04
Väsymyksensieto
Jos alun hyvä taloudellisuus katoaa lopussa, havainto voi kertoa vauhdinjaosta tai kestävyydestä eikä kunnon paranemisesta.
KEHITYS KERTOO ENEMMÄN KUIN ENNÄTYS
Yksi nopea lenkki on havainto. Toistuva kehitys kertoo enemmän.
Kehityksestä kertoo uskottavasti se, että vertailukelpoisilla lenkeillä vauhti paranee toistuvasti samalla sykekustannuksella tai sama vauhti vaatii vähemmän kuormitusta, ilman uutta suorituskyvyn romahtamista lenkin lopulla.
HYÖDYNNÄ MITTARIA HARKITEN
Tarkastele kehitystä taloudellisuuden kautta.
Valitse toistettava lenkkityyppi ja seuraa vauhdin ja sykkeen suhdetta viikkojen ajan. Jos vauhti paranee sykekustannuksen ja väsymyksensiedon pysyessä tasaisina, havainto tukee kehitystä. Jos mittari muuttuu kuumuuden, mäkien tai huonon anturitallenteen jälkeen, tarkista lenkin tiedot ennen harjoittelun muuttamista.
Tehokkuus ei ole käsky nopeuttaa jokaista juoksua. Helppo juoksu voi säilyä helppona, mutta ajan mittaan se tulee halvemmaksi.
Nopeampi on lopputulos. Tehokkaampi tarkoittaa hyötynopeuden tuottamista ilman, että siitä maksetaan suhteellisesti enemmän.